• Main
  • Selected Work
  • Aino-Mari
  • Contact

Contact

Get in touch! I communicate and work in English, Finnish and Swedish.

Email

agent (at) agenttuuri.fi

Instagram

instagram.com/ainomarituuriwrites/

ainomarituuriwrites

Journalist & Author, Creative ✨ On writing and freelancing ✨ #Nonfiction #Menologeja #Perjantaistudio #Puhelimenpomoksi #Aikakonekirja ✨
Vaihdevuosibisnes! 💰💰 Hesarissa on laaja ju Vaihdevuosibisnes! 💰💰 Hesarissa on laaja juttu vaihdevuosien kaupallisesta puolesta. Itsestään selvä viesti on, että palveluita ja tuotteita on tänään eilistä enemmän, mutta valitettavasti ne eivät aina lisää tietoa, auta mahdollisiin vaihdevuosioireisiin eivätkä ainakaan auta kaikkia. Sen sijaan ne maksavat. Minulle aihetta ihan hyvin tuntevana palveluiden räjähtäminen tarkoittaa ennen muuta sitä, että oikeanlaista, tutkittua apua ja tietoa on liian vähän. Tietenkin käärmeöljyä on helppo myydä, kun ei ole muutakaan. Kun omissa kanavissani alkoi pyöriä Edel-nimisen tuotteen mainos, tsekkasin sen sisällön (luontaistuotesekoitus) ja etenkin taustayrityksen, joka myy myös VitaePro-tuotteita. Niiden idea on ainoastaan tämä: jatkuva kuukausitilaus. Esivaihdevuodet ovat loistava syy, ne ovat syy myydä. Joka päivä ihmettelen erilaisissa vaihdevuosisomeryhmissä, miten kritiikittömiä ja kertakaikkisen pihalla keski-ikäiset naiset ovat siitä mikä edes periaatteessa voi auttaa. Toki kuten jutussakin todetaan, lumevaikutus on suuri. Ehkä ihmiset elävät elämäänsä läpi erilaisissa lumevaikutustiloissa ja samalla käyttävät rahojaan sinne, tänne. Elämä on pitkä lumevaikutustila. (Kuulostaa romaanin aiheelta.) Kirjoitin toisen kuvan spiikin kolme ja puoli vuotta sitten. Nyt on puhkeamassa – siis se kaupallinen potentiaali. Toivon, että ansainnan mahdollisuudet pikkuhiljaa satavat sinne tutkimusrahoituksen ja -kehityksen laariin. #menologeja #esivaihdevuodet #vaihdevuodet
Olen fiilistellyt Artemis II:n kuulennon kuvia maa Olen fiilistellyt Artemis II:n kuulennon kuvia maapallosta ja kokenut uudelleen sellaisen tarpeellisen irrallisuuden, jonka koin myös muutama vuosi sitten. Mietin kuvan voimaa vuonna 2022, kun tein Nesslingin säätiön juhlavuosipodcastia ympäristötutkimuksen ja -suojelun historiasta. Vielä tuolloin ainoa, joka meillä Maan asukkailla oli, oli kuva avaruuslennolta vuodelta 1972. Tuota kuvaa kutsuttiin muun muassa The Blue Marble -kuvaksi, siniseksi marmorikuulaksi. Kuvan vaikutus oli valtava, ja siitä kannattaa ylipäätään lukea lisää. Kalpean pallomme kuva jotenkin liikutti minua jo tuolloin. Lisää vauhtia perspektiivinmuutokselle sain jututtamalla podcastiin tutkija Oskari Sivulaa, joka tutki sittemmin julkaistussa väistöskirjassaan avaruustoiminnan etiikkaa. Hän pohti erityisesti Maan mikrobien leviämisen eettisyyttä planeetan ulkopuolelle. Siis saman sinisen marmorikuulan mikrobien leviämistä valokuvan ulkopuolelle. Tuo kuula kun oli, ja on, myös omanlaisensa elämän eli mikrobiston koti. Ja koko tuo mikrobisto on kuvassa, kun oikein ajattelee. Kirjoitin podcastin viimeiseen eli kuudenteen jaksoon kuvassa näkyvän spiikin. Joskus on maattava ihmisyydessään ja yritettävä katsoa kauemmas. Kokemuksellinen perspektiivimuutos, sininen marmorikuula, kalpea sininen pallo. Podcast on yhä kuunneltavissa Helsingin Sanomien sivulla ja peruspalveluissa, ja se löytyy nimellä Suojeltu! Puoli vuosisataa ympäristötutkimusta. 🔵🔵🔵
Eilinen oli täynnä yhteysviivoja — Aamulla ki Eilinen oli täynnä yhteysviivoja — Aamulla kirjoitin Mummola-elokuvasta, jossa vakuuttaa näyttelijä Ria Kataja. Illalla ilahduin, kun näin hänet (ja Iida Kuninkaan ja Anna Airolan) lavalla teoksessa Peter asui talossa. Lavalla oli allas. Viikonloppuna meren jäällä ajattelin, että jääkiekkokaukalo ja uima-allas ovat kummallisia asioita, sillä ne rajautuvat väärin. Uima-allas on outo yritys siirrellä elementtejä, outo. Päivällä sain osallistua Helsinki Litin järjestämälle Monika Fagerholmin mestarikurssille. Fagerholmille tärkeää luettavaa on ollut Julia Kristeva. Minulle Kristeva on etupäässä semiootikko, ja viiva illan esitykseen: kielen rakentuminen, sanojen kantamat merkitykset, merkkien kyky siirtää ajatuksia, yritys vangita lihaa. Teatteri kykenee leviämään kielestä kroppaan, vaikka sitten strobokuvotuksen avulla. Fagerholm myös kertoi, että dramaturgi Outi Nyytäjä oli muinoin kehottanut häntä kirjoittamaan ”kuin pieni eläin”. Kuvaus ei sisältänyt niinkään vimmaa kuin pienuuden ja tarkkailun idean: olla kuin eläin, jonka ympärillä maailma on suuri. Tästä vedän viivan suoraan Peter-nimiseen delfiiniin – eläin, jonka ympärillä maailma on erirajainen kuin meillä. Miten kirjoittaa kuin sellainen? Kenen kielellä? Fagerholm kirjoittaa lähihistoriasta. Viiva: historian käyttäminen toimii lopulta kuin faabeli. Se etäännyttää mutta kertoo aina silti meistä, ei niistä. Tarina Peteristä on tarina meistä vaikka muuta toivoisimme. Lopulta tietenkin minä vedin nämä viivat oleviksi. Eivät ne olleet äsken vielä olemassa. Kuljetin ajatusta pisteestä pisteeseen ja tulin rajanneeksi jotakin, mutta vain niin kuin se itse ymmärrän. Niin kertomukset toimivat. Kiitos eilisen ihmisille, eläimille. 💕💗 #helsinkilit @helsinki_lit #espoonteatteri #pipsalonka #peterasuitalossa
Millaista on ollut kasvattaa lapsia digi-intoisess Millaista on ollut kasvattaa lapsia digi-intoisessa Suomessa ennen älypuhelinsuosituksia? Tässä välivaiheessa tai ”ihmiskokeessa”, niin kuin nuorisolääkäri Silja Kosola Ylellä tänään kuvaa. Olen tietenkin perannut viime vuosikymmenen digivanhemmuutta tietokirjoissa ihan urakalla, mutta se oli aikaa ennen suosituksia, ennen tukea. Esikoinen sai puhelimen ekaluokalla, nyt hän liukuu aikuisuuteen. Lukiossa ei ole kirjoja vaan tietokone lukemattomine ikkunoineen. No: pitäisikö kirjoittaa, ja mihin teksti voisi sopia? HS:n kehitysjohtaja Esa Mäkinen kirjoitti 11.1. ihan höpöjä siitä, että Suomen kannattaisi seurata Tanskan mallia siinä, että vanhemmat voivat sallia lapsensa somet suositusten ohitse. ”Lapset kasvavat kovin eri tahtia - - vanhemmilla pitää olla mahdollisuus kasvattaa lastaan niin kuin parhaaksi näkevät”, Mäkinen kirjoittaa. Tuttu argumentti siitä, miten perhevapaiden jakaminen on kunkin perheen oma juttu, ja miten silti sattumalta äidit pitävät vapaista leijonanosan. Lausuma on myös erittäin tech bro, eikä ihme: Mäkisen duunia on ajatella teknologista kehitystä. Juuri tekkikulma on Suomessa aina riittänyt perusteluksi. Jokainen omia tai muiden lapsia 2010-luvulla kasvattanut tietää, että älypuhelin tarttuu. Ihan sama, onko välitunnilla puhelin yhdellä vai kymmenellä yläkoululaisella – kun yhdellä on, muillakin on. Olen nimennyt sen otsakokoukseksi. Yle kirjoittaa, että vanhemmat heräsivät somen vaaroihin viiveellä. Minusta niin ei käynyt, vaan vanhemmat eivät vain tienneet, miten toimia. Kaikki huomasivat kyllä, että jokin on vialla. Digivanhermmat olivat varsinkin koronan digiloikan lämmössä ihan vain keinottomia. Vanhempien ikäluokkien ja tech-veljien vastaus on joko töpselit seinästä tai täysi valinnanvapaus. Mutta ei se mene niin. Kukaan ei yksin tätä sotkua selvitä. Tarvitsemme vahvoja linjauksia. Minulle kaiken kokeneena suosituksista ei enää ole hyötyä, mutta olen helpottunut seuraavien puolesta. Vaikutus lapsiin kulkee digivanhempien kautta. ✨✨ #digisuositukset #aikakonekirja #piuhelimenpomoksi #digivanhemmuus
Sellainen vapaan kirjoittajan ja luovan työläise Sellainen vapaan kirjoittajan ja luovan työläisen vuosi. Henkilökohtaisella tasolla ydinmehua, täyttä ja täyteläistä. ✨ Julkaisin tietokirjan ja puhuin siitä radiossa ja Pikkuparlamentissa ja naistenilloissa ja kirjamessuilla. Tein toisenlaisia projekteja, luin keskimäärin kirjan viikossa, välillä kaksi ja välillä en mitään. Katsoin tosi hyvää telkkaria ja hyvää teatteria. Listasin paljon juttuaiheita ja journalistisia kokonaisuuksia, mutta en ihan tiedä, minne niitä tarjota. Ostamisen prosessit ovat suomalaisessa mediassa sanalla sanoen levällään. Huolimattomuuteen johtava kiire ja jatkuva työn epävarmuus näkyy ja tuntuu ulkopuolelle, aina minulle saakka. Se on niin sääli, suurta tuhlausta. (Jos sulla on hyvä tuottajasuhde tai olet itse noheva ostaja, vinkkaa mulle!) Olin haastateltavana, kuvattavana, radiossa ja pidin pitkän kesäloman. Kävin Kulttuuriykkösessä kymmenkunta kertaa – yhden kerran puhumassa Menologeista ja loput Perjantaistudiossa milloin mistäkin. Matkustin Kööpenhaminassa, Ahvenanmaalla, Tukholmassa ja Uppsalassa, Vaasassa ja Savonlinnassa. Olen löytänyt friikkuudesta jonkinlaista pridea, alkanut pohtia ajatuksen vapautta hieman järjestelmällisemmin ja analyyttisemmin. Tämä kaikki on vasta alussa. Loppuvuodesta saamani uutiset määrittävät omaa tulevaa vuottani. Toivottavasti voin pian jakaa ne. Kiitos kulkijat tästä vuodesta. 💘 Tervetuloa jännittävä 2026! 💫💫✨🪐
Lempisanani suomessa on hän, monista eri syistä. Lempisanani suomessa on hän, monista eri syistä. Nyt sain kummallisesti kutsun olla Suomen Kuvalehden Hän. Lehden kannessa on kiinnostava kultavarantojuttu, korvassani kultaa ilmentävä kahvikuppi. Kuvaaja Marjo Tynkkynen oli sessiossamme kekseliäs, huolellinen ja hauska. Teen itsekin henkilöjuttuja, olen kohteistani kiinnostunut ja näkökulmissani tuottelias, mutta oma narratiivini on melkoisen tylsä. Käännekohtia? No jaa. Olen halunnut alalle ehkä viisivuotiaasta. Olisipa siihen jokin syy tai sattumus, mutta ei! Se olen vain minä. Oli vähän liiankin opettavaista olla Hän. Ja mistä huomenna sitten puhutaan? Näin meidän kesken: olen aika varma, että isistä, ja pimeydestä, huomenna puhutaan niistä. ✨💫🌕 Kuva Marjo Tynkkynen Teksti Juha Riihimäki SK 45/2025 #tietokirjallisuus #journalismi @suomenkuvalehti
Jossain vaiheessa Helsingin kirjamessuja mietin, e Jossain vaiheessa Helsingin kirjamessuja mietin, että ei hitto täällä on jengiä. Se oli varmasti lauantaina joskus nuorten tietokirjallisuus -keskustelun jälkeen. Ja olihan sitä jengiä, kun yli 100 000 ihmistä vieraili Messukeskuksessa pitkän viikonlopun aikana. Kirjojen takia! (Ja vähän myös viinin.) Oli kiva puhua keväällä ilmestyneestä omasta kirjasta ja jututtaa hyviä puhujia nuorten tietokirjallisuudesta, joka minua juuri nyt pohdituttaa kovasti. Oli kiva tavata tuttavia, joita yleensä näkee vain kirjamessuilla. Oli ihanaa myös istua yleisössä. En tiedä, mitä mieltä olen kellojensiirrosta noin yleisesti, mutta sunnuntaiaamuna tarvitsin jokaisen ilmestyneen minuutin. Kiitos kirjaihmiset! 💕💕 #helsinginkirjamessut @tietokirjailijat @wsoykirjat #menologeja #esivaihdevuodet
Kansalliset digisuositukset julkistettiin. Siellä ei ole yllättävää – alle 13-vuotiaat eivät saa käyttää sosiaalisen median palveluita ja pikkulapset eivät tarvitse ruutuja ollenkaan. Suositukset ovat tervetulleet. Odotan lisäsuosituksia myös isommille teineille, aikuisille ja senioreille. Koko aihe kuitenkin saa minut vain apeaksi. Olen Aikakone, ihmissuhteet digimaailmassa -tietokirjassa (2022) kuvannut, miten Suomi lähti innokkaana tekkihuumaan ja varsinkin lasten kännyköihin. Ylpeänä, malttamattomana. Olen kuvannut kirjassa senkin, miten vuonna 2015 koulunsa aloittanut sai ekalla puhelimen, sillä se oli hienoa ja edistyksellistä. Äänen pääsivät teknologialla vaurastuneet ja siitä hyötyjä saavat. Olen kasvanut digivanhemmuuteen nyt vuosikymmenen, sieltä ekaluokalta alkaen. Ajattelen, että tämä lapsi- ja nuorisojoukko jätettiin pulaan. He putosivat digi-innon ja nyt hiljakseen käynnistyvän sääntelyn väliin. He kokivat rajattomuuden, lasten omat suuret Whatsapp-ryhmät, Omeglet ja kaiken sen, mitä nyt halutaan säädellä. Me vanhemmat olemme säädelleet kukin omien taitojemme ja voimiemme mukaan. Yhteistä rintamaa ei ollut, sillä hyödyt ja haitat lankesivat niin epätasa-arvoisesti. Ajattelen yhä, että aktiiviset seniorit saivat ja saavat digistä eniten, ja lapset ja perheet maksavat hyvinvoinnillaan ja ihmissuhteillaan. Tänään pienten lasten vanhemmilla on onneksi helpompaa. On digilaitteettomia oppitunteja, ehkä joskus vielä välituntejakin. On tiedostavampia aikuisia, on digikritiikkiä. Olen iloinen siitä ja myös hieman katkera siitä, miten aikuisten digi-into viime vuosikymmenen aikana jyräsi hiljaiset. Samojen lasten kohdalla niin kävi myös koronaeristyksessä ja koulujen sulkemisessa. Olen pian täysi-ikäisen äiti ja onnellinen siitä, mutta tätä maailmanaikaa lasten saamisessa kadun, ihan hiukan. Olemme velkaa näille nykynuorille, mutta miten korvaamme kaiken? Pyytäisivätkö operaattorit, matkapuhelinmyyjät ja tekkitoimitukset anteeksi, vai maksettaisiinko heille ihan rahaa? Ideoita? ✨ #digisuositukset #digivanhemmuus #aikakonekirja
Lokakuu on lukukuu on kirjamessukuu! Minulla on Lokakuu on lukukuu on kirjamessukuu! Minulla on riemu olla Helsingin kirjamessuilla sekä esiintyjänä että toimittajana. ✨ Lauantaina 25.10. kello 12.30 Kruununhaka-lavalla jututan Maria Laaksoa, Joona Leppälää ja Henriika Tulivirtaa nuorten tietokirjallisuudesta. Millaista on nuorille suunnattu tietokirjallisuus tänään? Miten se auttaa hahmottamaan maailmaa ja voisiko juuri tieto alentaa kynnystä kaikenlaiseen lukemiseen? Ihan mainio kattaus. ✨ Sunnuntaina 26.10. kello 12.00 Vallisaari-lavalla räjäytetään (esi)vaihdevuodet! Puhumme vaihdevuosista, naisen toisesta keväästä ja Menologeista Emilia Vasko-Kujalan ja Noora Mustajoen kanssa. Suvi Auvinen haastattelee, tulee varmasti tykki setti. Minusta menologiaihe kestäisi hyvin julkisemmankin lavan kuin Vallisaari on, sillä kuten olen jaksanut toistella, aihe on yleismaailmallinen ja laaja. Mutta ehkä Vallisaaren intiimiys ja rauha auttavat juuri sinua uskaltamaan paikalle sunnuntaina. Tervetuloa! Kirjamessuilla sitä jotenkin aina avaa sydämensä ja imeytyy kirjavirtaan. Tule moikkaamaan ja juttelemaan. 📖📚🔖💗 #menologeja #kirjamessut #tietokirjallisuus #vaihdevuodet #esivaihdevuodet @helsinginkirjamessut @tietokirjailijat
Hyvää säätiöpäivää! 🍁 Vapaille agentei Hyvää säätiöpäivää! 🍁 Vapaille agenteille säätiöt ovat elintärkeitä. Ne rahoittavat eli tekevät työnteon mahdolliseksi, mutta ne ovat myös yhteisö ja kehys: nämä ihmiset uskovat kanssani tähän projektiin. Itselläni on tällä hetkellä kalenterissa kaksi säätiörahoitettua projektia. Säätiöt jakavat rahoitusta suuremmalle hakijamäärälle kuin koskaan. Tieteen ja taiteen paine ja tarve on valtaisa, kasvava. Mitä rahoitusta saadakseen on sitten pitänyt tehdä? Täytyy olla terävä idea eli ajatus siitä, mitä maailma tällä hetkellä tarvitsee ja mikä uupuu. Täytyy olla ajassa mutta raikas, kontekstissa mutta rohkea ja päissään mutta kirkas. Täytyy selkeästi ilmaista, miten aikoo taian toteuttaa ja miksi olisi paras taikoja. Ajatus pitää kuvailla, perustella, taustoittaa, aikatauluttaa ja budjetoida. Itsensä pitää perustella aina uudelleen ja aina uusin sanoin. Kaikki tämä pitää ilmaista helposti ja puolelleen kutsuvasti. Täytyy olla vähän uuvuttavan pätevä. Joskus palkkatyön rakenteita ikävöidessäni muistan, että en silloin pystyisi samaan skaalaan kuin nyt: kuljen päin kiinnostuksiani, hankin rahoituksen ja tuotan mitä lupasin. Koko kaaren, kaikkinensa. Toisaalta, onko mitään palkitsevampaa kuin se, että ikioman havainnon ymmärtää anonyymi, joka haluaa rahoittaa itselle työaikaa ja -rauhaa? Mikä uskonvahvistus, mikä nähdyksi tuleminen. Ajattelen teitä usein, anonyymit. Ilman säätiöitä meillä ei olisi kaikkea tätä taidetta, tiedettä ja luovuutta tässä maassa. Suomen tulevaisuus ei ole kiihdyttämöissä, hautomoissa eikä iskunyrkeissä. Se on tieteen ja taiteen kaikkensa tekevissä. Ja hyvää Miina Sillanpäätä! 🍁🍁😍 #säätiöpäivä #säätiötekoja #kordelininsäätiö #kordelininsäätiöntuella #wsoykirjallisuussäätiö
Se on olemassa! Nimittäin kansallinen Käypä hoi Se on olemassa! Nimittäin kansallinen Käypä hoito -suositus vaihdevuosien oireiden hoitoon. Olen niin iloinen, että valtaisan suuri työ on valmis, ja toivon, että sekä yleis- että työterveyslääkärit saavat suosituksesta rohkeutta ja kättä pidempää hoitaa munasarjallisia. Tärkein suositus kuuluu näin: ”Oireisen potilaan vaihdevuosien hoidon voi aloittaa yleis- tai työterveyslääkäri, eikä gynekologin kannanottoa pääsääntöisesti tarvita.” En tiedä rikonko nyt jotain sääntöjä, mutta olin ihan lopuksi ihan pienesti mukana antamassa suosituksesta lausuntoa. Voin vilkaista jne. Korostin viestinnällisesti ikäasiaa ja sitä, että emme voi puhua vain menopaussista ja 51 vuoden iästä, sillä se vie vaihdevuosimielikuvan kauas viidenkympin taakse. Vaihdevuodet kuitenkin alkavat ennen menopaussia eli kuukautisten loppumista. Pidän tärkeänä, että myös lääkäreiden mielikuvia tässä mielessä päivitetään. Onkin NIIN mahtavaa, että siellä lukee mm. näin: ”Suositus koskee 40-vuotiaiden tai sitä vanhempien naisten verenkierron pienenevästä estrogeenipitoisuudesta johtuvien vaihdevuosioireiden hoitoa.” Niin! Että vaikka kuukautisten loppumisen keskimääräinen ikä onkin se 45–55 vuotta, myös nelikymppisistä puhutaan, ja oikeastaan nimenomaan heistä ja meistä puhutaan! Huutomerkki! ❣️ Se on kuulkaa iso juttu sitten kun se vastavalmistunut terveyskeskuslääkäri etsii valkoisessa, kaikuvassa huoneessaan vastauksia ja vastapäätä istuu hermostunut nelikymppinen. Että häntä on lupa hoitaa. Mah-ta-vaa. Suosituksessa on kaikkea kiinnostavaa, kuten että vaihdevuosioireiden helpottamiseen ei suositella ravintolisiä, kuten kasviestrogeeneja tai tähkäkimikkiä. Lue suositus läpi, lue liitteet ja lue itsesi sivistyneemmäksi. Vaihdevuodet koskevat välillisesti kaikkia ja suoraan joka toista ihmistä. Sivisty! ❣️❤️‍🩹💕💘💃🏼💃🏼 #menologeja #vaihdevuodet #esivaihdevuodet #käypähoito
Hyvää Tietokirjaviikkoa! Ja Lue tietokirjaa! -päivää. Minä luen tänään tietokirjaa Kulttuurin vuosisata, luova ohjelmatyö Yleisradiossa 1926–2026 (SKS Kirjat). Luin vastikään kolme hyvää tietokirjaa peräkanaa. Teokset olivat Sarviini puhkeaa lehti. Ihmeellinen Reidar Särestöniemi (Noora Vaarala, Gummerus); Syytös. Muuan akateeminen komitragedia (Hanna Kuusela, Vastapaino) ja Miksi lakkasimme lukemasta? Sosiologinen tulkinta lukemisen muutoksesta (Riie Heikkilä, Gaudeamus). Ai niin, paitsi että Syytös taisi sittenkin olla kaunoa. No, ehkä tällä viikolla keskustellaan myös tietokirjallisuuden alalejeista, määrittelyistä ja mahdollisuuksista. Tervetuloa nimittäin Tietokirjafestivaalille Tekstin talolle nyt 5.—6.9. Teemana on Muutos, ja sehän todellakin sopii. Katso ohjelma tietokirjafestivaali.fi. Ohjelma on valtavan hyvä ja laaja, en haluaisi missata. Minä olen mukana perjantaina keskustelemassa tietokirjailijan työstä vuonna 2035 (heleppo aihe) ja lauantaina saan alustaa lasten ja nuorten tietokirjallisuuden näkyvyydestä. Tervetuloa siis myös lanu-kahveille. Jos et pääse paikalle Helsinkiin, Parvisalin ohjelma striimataan Yle Areenaan Suorana suomalaisilta -palveluun. Tietokirjallisuudessa itsessään on lukuisia kulmia, ja vielä enemmän se muotona avaa näkökulmia maailmaan. Se on todellakin festareiden arvoista. Nähdään Tekstin talolla, tulethan moikkaamaan! 📚📚 #luetietokirjaa #tietokirjafestivaali #tietokirjaviikko
Elokuinen lauantai, puutarhajuhlat. Läsnä on op Elokuinen lauantai, puutarhajuhlat. Läsnä on opiskelukavereita – virkaihmisiä, asiantuntijoita. Hortensia häikäisee ja kesä on kypsä. Sitten jokaisen kanssa: Milloin töihin? Ootko jo palannut. Maanantaina. Kaks päivää takana. Lusittu on. Tämä aika on freelancerina minulle hankalimpia, ja nyt jo tunnistan asian. Niin moni palaa ja minä en palaa, minä aaltoilen. Olen työni piirissä koko ajan ja se on ilo ja se on taakka, mutta valinta on omani. Suurin muutos on aika, jonka annan itseni istua läppärin äärellä. Istumisen lisääntyminen on suorassa yhteydessä elämänlaadun heikkenemiseen. Järjetöntä! Tähän täytyy saada muutos. Toimistoille palaavien tärkein tehtävä vaikuttaa minusta lähinnä fyysiseltä: hankkiutua töihin ja siirtyä tilassa. Mennä. Kokoukset, lounaat ja työkaverit vetävät innottomimmatkin työn piiriin. Friikun lomaltapaluu taas on itsesäätelyn koetus. Sisimmästään täytyy kaivaa jokin selkeä alkupiste, muutos. Etsin silmälasit, joiden terävyyttä en kesällä kaivannut. Luen tekstejä vaativammin ja syvemmältä. Punaan huulet. Nojailen toisten virka-aikoihin kun omani vielä notkuvat. Olen lukenut kesällä paljon, mutten tehnyt juuri muistiinpanoja. Olen ollut radiossa ja työstänyt rahoitushakemuksia ja tekstiä. Ehkä siellä oli lomaakin. Kyllä se tuntui lomalta. Loma tuntui vedeltä. Vesi rajasi tilan ilman pistokkeita, ilman statusta. Vai onko kyse rajojen pitävyyden sijaan niiden hengittävyydestä ja vapaudesta? Jos rajaa ei ole suuntaan, tarvitseeko sitä olla toiseenkaan? Luulen, että olen kelannut tämän läpi jo vuosi sitten. Vapaata, kaunista elokuuta! 💜🩷🌾 #freelancer #vapaaagentti #kirjoittaminen
Vaihdevuosien yhteiskunnallinen tutkimus laajenee! Vaihdevuosien yhteiskunnallinen tutkimus laajenee! ✨ Sain kuulla, että Itä-Suomen yliopistossa on alkanut ihan mahtava tutkimushanke, nimittäin ”Vaihdevuosien uusi tuleminen – monimuotoisuutta, tietoisuutta ja aktivismia”. Kannattaa tutustua. Hankkeessa analysoidaan marginalisoitujen yhteisöjen toimintaa ja roolia vaihdevuosien uudessa tulemisessa. Jee! 💘 Saan olla mukana projektissa ainakin jollain tavalla. On ilo elää esivaihdevuosiaikaa tällaisessa ajassa, ja on ilo voida olla tekemässä tuosta keskustelusta totta. Ja ehkä muuttaa seuraavien sukupolvien tietoisuutta, tilannetta ja mahdollisuuksia. En olisi vielä neljä vuotta sitten arvannut tällaiseen aiheeseen joskus syventyväni, mutta täytyy pysyä valppaana, jotta aiheensa tunnistaa, kun niihin törmää. Tutkijat Pauliina Lukinmaa, Meeri Ott ja Aija Lulle kirjoittavat Häpeästä kohti moninaisia vaihdevuosia -tekstissä, että vaihdevuosikeskustelua dominoi tällä hetkellä uusliberalistinen painotus. Linkkaan Politiikasta-alustan postauksen storyihin, suositus sille! He kirjoittavat: ”Keskustelun yksiäänisyys on herättänyt myös vastarintaa. Tietokirjailija ja toimittaja Aino-Mari Tuuri painottaa teoksessaan Menologeja – Tutkimusmatka esivaihdevuosiin sekä samannimisessä podcastissaan, kuinka vaihdevuodet ovat biopsykososiaalinen kokonaisuus, jota ympäröivä kieli palvelee lääketiedettä ja kaupallisia intressejä. Räjähdysmäisesti kasvanut keskustelu vaihdevuosista ilmentää sitä, että vaihdevuosissa on kyse laajasta yhteiskunnallisesta ilmiöstä.” Olen kyllä aika ylpeä, että Menologeissa käsittelen vaihtarikulmalla myös vähemmistöjä ja esimerkiksi vammaisuutta. Kiitos tietty kustantajalle ja kustannustoimittajalleni, että tuo ei-niin-helppo kama sai kirjaan jäädä. 💜 Tiedättekö, tämä tästä kyllä etenee. ✨✨✨ #menologeja #esivaihdevuodet #vaihdevuodet #politiikastafi
Vaihdevuodet liittyvät politiikkaan elimellisesti Vaihdevuodet liittyvät politiikkaan elimellisesti. Kun oikein miettii, vaihdevuodet ovat politiikan ytimessä. Ne ovat vaikuttavat, inhimilliset ja merkittävät. Jos olen jotain vaihdevuosikeskusteluun parin vuoden ajan toivonut, on se yhteiskunnallinen ulottuvuus. Menologeja-kirjassa kirjoitan tästä. Kuvaan, miten lääketieteellinen näkökulma ja käsitteistö dominoivat vaihdevuosikeskustelua. Annamme paljon tilaa Käypä hoidon kaltaisille silkan lääketieteellisille tarkastelutavoille. Se on oma alansa, mutta vaihdevuodet ovat paljon muutakin, ja tätä kaikkea yritän Menologeissa tuoda esiin. Varsin pientä on ollut myös poliittinen keskustelu vaihdevuosista, niiden elämisestä ja hoidosta. Kenen homma on hoitaa asiaa, joka toisaalta aiheuttaa paljon sairauden kaltaista kärsimystä ja esimerkiksi työkyvyttömyyttä, mutta ei toisaalta ole sairaus vaan murrosiän kaltainen luonnollinen mullistus, kokoluokaltaan massiivinen ilmiö? Ilmiö, kun en parempaakaan sanaa keksi. Nyt vaihdevuosikeskustelu laajenee päätöksenteon areenoille, nimittäin eduskunnan Pikkuparlamenttiin ja kansalaisinfoon. ✨ Tervetuloa mukaan keskustelemaan tiistaina 10.6. klo 16–18! ✨ Minulla on ilo alustaa tilaisuudessa puheenvuoron verran. Aion puhua ainakin siitä, millaisin tavoin vaihdevuodet ja esivaihdevuodet näkyvät yhteiskunnassa, miten niitä voisi huomioida, millaisilla areenoilla keskustelua käydään ja kuka käy. Lataan buffettiin näkökulmia, tuu nauttimaan. Keskustelijoina ja alustajina kanssani ovat sosiaaliturvaministeri @sannigrahnlaasonen, osastonylilääkäri, dosentti Hanna Savolainen-Peltonen HUS:ista, @hannahimanka, @aurapyykonen, @hannaleenakosonen ja @paajain. Keskustelua vetää järjestelyitäkin draivannut voima, kansanedustaja @annikasaarikko. ✨ #menologeja #vaihdevuodet #esivaihdevuodet #politiikka
Uusi juttu -mediassa toimittaja Vaula Helin kirjoi Uusi juttu -mediassa toimittaja Vaula Helin kirjoittaa tänään vaihdevuosista ja -keskustelusta. ”Jokin tässä vaivaa minua: tunnistan kaikki oireet, mutta minun on hankalaa hyväksyä ilmoilla olevia vastauksia niiden hoitamiseksi”, Helin kirjoittaa. En kuitenkaan ihan saa jutussa kiinni, mitä Helin sitten haluaisi. Hän suomii jutussa oirepuhetta, jota on hänestä liikaa. Voin kertoa, että ongelma ei tällä hetkellä ole se, että oireita tunnettaisiin liikaa, että niistä puhuttaisiin liikaa tai että niitä etenkään hoidettaisiin liikaa. Vaihdevuosien alihoitaminen on ongelma, ei tietynlaisissa kuplissa käytävä kiihtynyt keskustelu. Lisäksi vaihdevuosien pitkäaikaisvaikutuksista ei paljon vielä tiedetä, mutta niitäkin riittää. Oireellista (!) on, että myös Helin soittaa lääkäri Marjo Tuppuraiselle, joka vetää Käytä hoito -työryhmää. Käypä hoito on viipale vaihdevuosikeskustelua, mutta se saa ison painoarvon (tässkin jutussa). Käypä hoito perustuu lääketieteelliseen näyttöön eikä se kykene katsomaan asiaa monista näkökulmista, vaikkapa feministisesti. Se ei ole sen tehtävä. Menologeissa kirjoitan paljon terapiasta, keskusteluavusta ja sosiaalisista suhteista. Yritän etsiä nimenomaan erilaisia tapoja ymmärtää vaihdevuosia lääketieteen ulkopuolelta. Esittelen Menologeja-kirjassa paljon oirelistauksia maailmalta, sillä toivoisin sellaisia Suomeen. Kirjoitan mm. näin: ”Vaihdevuosinarratiivi on kuitenkin yleensä autobiografinen eli omaelämäkerrallinen. Vaihdevuosipuhe ohentuu puheeksi omasta kehosta ja kokemuksesta. Tämän huomaa hyvin sosiaalisessa mediassa, jossa toimii parhaiten juuri omaelämäkerrallinen puhe. Tarinatalous syttyy henkilökohtaisista kokemuksista. Onhan se lähestyttävämpää ja samastuttavampaa. Kun lääketiede ja hormonioppi ovat kaukaisia ja vaikeita alueita, ainakin oireet ovat lähellä. Ne tapahtuvat omassa kehossa ja oman pään sisällä. Niitä saa kuvailla miten haluaa ja aina silti oikein, omilla sanoilla ja murteilla (ei unohdeta Isonkyrön kitukymmentä).” Kiitos ihanista palautteista heille, jotka ovat lukemisen jälkeen alkaneet katsoa vaihdevuosiaikaa uudella tavalla, kokonaisuutena. 💜💜 #menologeja #esivaihdevuodet #vaihdevuodet @vaulahelin
Katsoin vasta nyt Hacks-komediasarjan ekan kauden Katsoin vasta nyt Hacks-komediasarjan ekan kauden parin vuoden takaa. Olen vähitellen edennyt kakkoskauteen, mutta ensimmäinen kausi olisi voinut riittää: se asetti toisilleen paljastaviksi peileiksi suunnilleen 1950- ja 90-luvulla syntyneet naiset. Heillä on sekä taistelua että jonkinlaista yritystä kommunikaatioon. Sarja on ihan mahtava, sen dialogi on tykkiä ja ei-ennalta-tutut kasvot aivan huikeita. Eipä ihme, että asetelma iski minuun ja tuntui jopa tutulta. Huomaan kirjoittaneeni juuri siitä Menologeja-tietokirjassa. Ote kirjasta kuvassa. Ajattelenkin, ettei sarja kerro niinkään sukupolvien eroista kuin siitä, miten meissä kaikissa on monta. Keski-ikäinen katsoja voi löytää naisista itsensä ja kaikki ikänsä, asenteensa ja kokemuksensa. Oikeastaan kaikessa lopulta on kyse rajanvedosta menneen ja tulevan välillä. Ainoastaan siinä sijaitsee tämä hetki. Jos tykkäsit Menologeista, katso nyt viimeistään Hacks Netflixistä! Ja tietenkin päinvastoin. 📚📚 #menologeja #esivaihdevuodet #vaihdevuodet #hacks #tietokirja
Vastasin Kotuksen 10 kysymykseen kielestä. Tämä Vastasin Kotuksen 10 kysymykseen kielestä. Tämä oli ilo. ✍🏼✍🏼 Vastauksissani paljastan muun muassa osallistuneeni keväällä tanssi ja kirjoita -kurssille. Ja väitän, että jos jostain on kummallisen tukalaa puhua tai ajatella, kannattaa asiaa tutkia syvemmin. Ja arvelen, että olisin essee. Näitä oli kieli-ihmisen ihanaa saada miettiä. Lukaise haastis bion linkistä! Mikä tekstilaji sinä olisit? ✍🏼 #menologeja #tietokirjallisuus #kirjoittaminen #freelance #wsoykirjat Kiitos @kotimaistenkieltenkeskus ! Mun kuva: Otto Virtanen
Vaihdevuosien Käypä hoito -suositus julkaistanee Vaihdevuosien Käypä hoito -suositus julkaistaneen loppuvuodesta tänä vuonna 2025. Olen Menologeja-kirjaa tehdessäni saanut pieniä pisaroita tulevan suosituksen sisällöstä, mutta annan työryhmälle mielelläni työrauhan urakkaan. Jotain on kuitenkin jo kuulunut ulos, ja minusta se on melko mullistavaa: tulossa on kirjaus, jossa terveyskeskusten tulisi ottaa vaihdevuosien oireiden hoito paljon paremmin haltuun. Kantapäät vangitsevaa tutkimuspöytääkään ei tarvita! Muun muassa Ilkka-Pohjalainen julkaisi huhtikuun puolivälissä toimittaja Marjo Oikarisen juttukokonaisuuden Älä anna vaihdevuosien yllättää. Kainalojutussa synnytys- ja naistentautiopin professori Päivi Polo korostaa, että myös terveyskeskuksissa pitäisi saada hoitoa vaihdevuosiin. Hän sanoo, että naiset ovat eriarvoisessa asemassa, koska kaikilla ei ole varaa eikä mahdollisuutta gynekologikäynteihin. ”Hoito ei ole vaikeaa, jos ajattelee, mitä kaikkea terveyskeskuslääkärin pitää osata. Käypä hoito -suosituksiin kirjataan, ettei hoidon alussa tarvita gynekologia, jos ei ole gynekologisia oireita”, Polo jutussa sanoo. Lisäksi: ”Polon mukaan esteenä hoidon aloittamiselle ei ole se, ettei terveyskeskuksessa ole tutkimuspöytää, jossa tehdä gynekologinen tutkimus. Monet yleislääkäreistä ovat ajatelleet, etteivät he voi määrätä hormoneja, mutta Polo sanoo, että siihen on onneksi tullut jo muutosta.” Tämä on tosi kiinnostavaa ja herättää paljon jatkokysymyksiä! Miten yleislääkäreille saadaan lisää tietoa, uskallusta ja osaamista? Uskon, että pystymme siihen kyllä, esimerkiksi gynekologien opastuksella. Kiitos jutusta, @paajain! Ja kiitos hänelle, jonka kirjastovarauksen Menologeista kuvasin. 💜 #menologeja #esivaihdevuodet #vaihdevuodet #tietokirjallisuus #käypähoito
”Vaihdevuodet trendaavat, mutta erikoislääkär ”Vaihdevuodet trendaavat, mutta erikoislääkäri näkee ilmiössä myös varjopuolia – ’Se on herkkää tasapainoilua, ettei medikalisoida elämänvaihetta liikaa’.” Näin otsikoi STT vaihdevuosiaiheisen jutun maaliskuussa. Olisitte nyt vaan viitanneet kirjaani, STT! Jutun erikoislääkäri on HUS:in pätevä osastonylilääkäri, dosentti Hanna Savolainen-Peltonen. Haastattelin häntä tietenkin Menologeja-tietokirjaan. Media tuntuu havainneen trendin: nyt vaihdevuosista puhutaan! Nyt ne trendaavat! Nyt ne ovat kaikilla. Siihen halutaan sitten vastakommentti, joka kuuluu: ei ole hyvä medikalisoida luonnollista ilmiötä. Yhä vain olen tästä samaa mieltä. Vaihdevuodet on luonnollinen ilmiö, joka ei kaikilla vaadi mitään hoitoa. Menologeja-kirjassa selostan kuitenkin pitkälti, miksi medikalisaation pelkoa ei voi käyttää syynä sille, että tietoa ei yksinkertaisesti ole tai se ei tavoita oikeita ihmisiä. Kenenkään tarkoitus ei ole sairastuttaa terveitä. Kukaan ei myöskään hakeudu lääkärille huvikseen. Tästä kirjoitan esittelemällä myyttisen nelikymppisen naisen, joka yöhikoilee kerran kuukaudessa ja hakeutuu ärtyneen lääkärin pakeille. Mikä näitä nuoria naisia oikein vaivaa! Ongelma on kuitenkin muoti-ilmiön sijaan ihan aidosti vaihdevuosioireiden tunnistamattomuus niin nais- kuin lääkärikunnassa, osaamisen puute, alihoitaminen ja myös tutkimuksen ja sen rahoituksen puute. Julkista tietoa vaihdevuosista saati liukuman esivaiheista ei ole kunnolla missään. Kaupallista infoa riittää. Terveyskirjastossa on jotakin, mutta sekin on usein vaikeasti tulkittavaa. Odotan Käypää hoitoa, mutta en täysin riemurinnoin. Sen potilasversion työryhmään yritän päästä vaikuttamaan. Osallistun tosi mielelläni lisää keskusteluihin muoti-ilmiöstä, esivaihdevuosien trendaamisesta ja ihan turhasta hölinästä. Jatketaan ilmiötä avaavaa hölinää! 🗯️🗯️🗯️ #menologeja #esivaihdevuodet #vaihdevuodet #wsoykirjat #tietokirjallisuus
Follow on Instagram
  • Follow
  • Follow

copyright Aino-Mari Tuuri 2026